Osa 8: Osa jossa elämää syntyy ja sammuu

Pieneksi aiotusta tauosta paisui ISO tauko. Pahoittelen! Tässä kuitenkin 8. osa, vihdoin ja viimein. :D

Virvan syntymän jälkeen elämä soljui eteenpäin varsin rauhaisana ja mielenkiinnottomana, joten loikkaamme suoraan tytön syntymäpäivään, joista piti huolen Hellä-mummi.

Virvasta kehittyi soma ja iloinen taapero, joka peri isänsä leiskuvanpunaisen hiuskuontalon ja molempien vanhempiensa syvänsiniset silmät. Toivottavasti tyttö säilyttää sulonsa vielä myöhemmällä iälläkin :)

Virvan luonne: 6-5-7-2-8

Tytön koulutukseen paneuduttiin täysillä jo alusta alkaen. Perhetavoitteisena Halla oli tietenkin valmis asettamaan perheen poliitikonuransa edelle vaikka kansa kapinoisi kaduilla, mutta Kosti oli toista maata. Mutta kyllä se isäpappakin malttoi (aina välillä) unohtaa uransa ja peuhata pikku tyttärensä kanssa.

Myös Viljami innostui pikkusiskostaan (siitäkin huolimatta ettei tämä ollut pikkuveli) ja vietti joskus pitkiäkin aikoja siskonsa seurassa jaellen tälle isoveljen neuvoja ja oivalluksia, joiden pätevyydestä tosin voi olla montaa mieltä...

Kostin ylennysten tahti oli harventunut, mutta ei toki pysähtynyt. Mies kohosi hitaasti mutta varmasti kohti uransa huippua. (Uuh, mikä asento! Tulee mieleen popstara)

Pikku Virva oli kovin mieltynyt kirjoihin ja kertomuksiin, ja Hallan puhujanlahjat olivat kovassa käytössä. Parhaimmillaan (pahimmillaan?) Virvalle sai lukea useita tarinoita päivässä, ja oli lähellä ettei äitiparan ääni kulunut kokonaan.

Hoh! Missäs vaiheessa Kosti ja Halla nyt taas ehtivät...? :o

Kylläpä olet pahuksen kätevä, Luukas rakkahin! Nyt se on viimeistäänkin todistettu: vanhukset keittiössä ovat vaaraksi yhteiskunnalle. Ja jos eivät yhteiskunnalle, niin ainakin Kuusamakunnaalle.

Hupsista vain, aika kului nopeasti ja pian koittivat taas Virvan syntymäpäivät. Tästä kuvasta näemme selvästi, että Luukas on alkanut höperöityä. Tai voihan tietenkin olla, että kattolampun liepeillä tapahtuu ihan oikeasti jotain mielenkiintoista, mutta luulisi kuitenkin että lapsenlapsen syntymäpäivät olisivat jokseenkin jännittävämpi juttu kuin lampun ympärillä tanssivat kärpäset.

Ihan sievä napero Virvasta kasvoikin. Tai ellei sievä, niin vähintäänkin sympaattisen näköinen...!

Talven kylmänpehmeä pumpulipeitto levittäytyi ensimmäistä kertaa myös Kuusamakunnaan ylle. :D ("Kylmänpehmeä pumpulipeitto", köhköh. Miten niin tekotaiteellista?) Se oli niin hurjanhurja juttu että piti näpätä oikein kuva.

Hieman alakuloisena Luukas alkoi aavistella, ettei näkisi seuraavaa kevättä. Pohdiskeltuaan hetkisen hän teki talousmaailmaa järisyttävän päätöksen: Luukas Lehto jäisi eläkkeelle! Talousnero tahtoi viettää viimeiset päivänsä kotona perheensä parissa.

Pian Virvan syntymäpäivien jälkeen koittivat myös Viljamin syntymäpäivät, joihin uhrattiin jo hieman enemmän kynttilöitä. Mitä poika mahtoi toivoa?

Ihan hauskannäköinen nuorukainen Viljamista kasvoi, kyllä tuota kehtaa katsella. Lehtojen kaikki lapset ovat tähän mennessä olleet edustavan näköisiä, ja kaikessa pinnallisuudessani voin sanoa toivovani, että samalla linjalla jatketaan tästä eteenpäinkin.

Ai, tosiaan: Viljamille siunautui perhetavoite.

Viljami oli ehtinyt olla teini vasta pari päivää, kun hän jo kiikutti koulusta kotiin uuden kauniin ystävänsä, jonka nimeä en tähän hätään muista. (Tyttö lukeutuu kuitenkin erään kesken jääneen legacyni jälkeläisiin, joten kyseessä on pelattava sim) Nuorten välillä oli tietynlaista jännitettä jo alusta alkaen... :D

Onnekkaan Viljamin ei tarvinnut odottaa ensisuudelmaansa kauaakaan. Se ei tosin ollut romanttisin mahdollinen, sillä se tapahtui aivan Hallan ja Virvan kummastuneiden katseiden alla Kuusamakunnaan olohuoneessa, mutta eipä poika sitä jäänyt liiemmälti suremaan.

Tuskin Viljami oli ehtinyt irrottautua rakkaasta Emiliastaan (sillä Emilia sen tytön nimi taisi olla) kun Halla ponnahti parkaisten seisaalleen. Kolmas lapsi teki tuloaan!

Sukuun syntyi suloinen tyttövauva, jolle annettiin nimi Venja. Piirteiltään tyttö on melko samanlainen kuin Virvakin: isän tumma iho, vanhempien siniset silmät ja punaiset kulmat.

Kauan ei ilo kuitenkaan kestänyt. Jo samana yönä, kun uneton ja voileivännälkäinen Luukas asteli kohti keittiötä, hän kohtasi eteisessä epämieluisan (...?) vieraan. Kuolema oli saapunut noutamaan vanhaa miestä.

Ja niin Luukas siis lähti, hyvillä mielin, kuolinvaatteenaan räikeänvioletti pyjama. Lepää rauhassa, ukkoseni.

Halla ja Hellä, jotka olivat heränneet tähän ikävään tapahtumaan, veisasivat yhteistuumin lohdutonta itkuvirttä. Itkusta ei meinannut tulla loppua ollenkaan.

Eipä tosin ihmekään, Luukas oli suuri persoona ja tyylikkäine pulisonkeineen ehkäpä sympaattisin simini ikinä. Kyllä sitä vanhaa ukkelia jää kaipaamaan hiukan, ei siitä pääse mihinkään...

Myös Pipa, jonka johtaja ja rakkain ihminen oli poissa, yhtyi kuoroon ja ulvoi miltei yön läpeensä. Onneksi koirapolo tajusi kuitenkin lopettaa ajoissa.

Elämä kuitenkin jatkui, ja pari päivää Luukkaan poismenon jälkeen tapahtui kaksi asiaa: kevät alkoi tehdä tuloaan (huomaa puskat taka-alalla) ja Virva riensi kotiin kymppi todistuksessa.

Venjan vauvaikä oli kulunut varsin alakuloisissa tunnelmissa, syynä Luukkaan kuolema, mutta pian koitti kasvun aika ja toivottavasti iloiset päivät taaperona.

Mutta tälläkin kertaa tyttöpolon syntymäpäivää varjosti kuolemantapaus: Hellän täytyi seurata puolisoaan tuonpuoleiseen. (Venja-parka ei tosiaan syntynyt onnellisten tähtien alla!)

Hellä haudattiin miehensä vierelle Kuusamakunnaan yksityishautausmaan arvokkaimmalle paikalle, ja näin oli Lehtojen ensimmäinen sukupolvi sammunut.

Venja sai kuitenkin kasvaa taaperoksi ilman enempiä häiriöitä. Pikkuinen oli onneksi lievittämässä vanhempiensa (eritoten Hallan) pahinta surua, joka toivottavasti hellittäisi pian.

Venjan luonne: 7-5-10-8-3

Viljamilla oli kaikeksi onneksi suloinen Emiliansa, jonka seurassa oli mahdotonta olla surullinen. Mutta voi, entä jos hänet valittaisiin perijäksi? Viljami tiesi vallan hyvin, ettei heidän kaunis suhteensa voisi siinä tilanteessa jatkua. Mutta... Emilia on Viljamille rakkain maailmassa...!

Miten elämä jatkuu, kun suvun perustajat ovat poissa? Kasvaako lapsikatras vielä kokoa? Kenestä tulee perijä? Entä kuinka käy Viljamin ja Emilian ja nuoren lemmen? Lisää taas seuraavassa osassa, jota ei toivottavasti tarvitse odotella ihan näin kauaa. :D

Edit: Huomasin unohtaneeni mainita tyttöjen luonteet, lisäsin ne jälkikäteen.