Osa 6B: Kotiinpaluu

Tittidii, tällä kertaa saattekin kaksoisosan. :D Anteeksi joidenkin kuvien tummuus! Toivottavasti erotatte edes jotain. (Ja muistakaa lukea 6A ensin ;))

Oli jo myöhäinen ilta, kun Kuusamakunnaan eteen kurvasi kaksi taksia, joista nousi kaksi erikoisesti pukeutunutta henkilöä. Mutta Luukasta ei punaisella juhlakoltulla petetty: Hallahan se oli, heidän pikku Hallansa tuli kotiin! ISO HALI!

Verkkariasuinen Kosti seisoskeli kohteliaasti takavasemmalla ja katseli tätä iloista jälleennäkemistä, mutta riensi hänkin pian tervehtimään tulevaa appiukkoaan. Tulevaa anoppiaan hän ei valitettavasti saanut vielä tavata, sillä Hellä veteli sikeitä makuuhuoneen puolella.

Kun Luukas malttoi vihdoin hellittää otteensa tyttärestään, Halla kiiruhti nopeasti yläkertaan tervehtimään muuatta vanhaa ystäväänsä - voi kyllä, rakas saluunapiano oli edelleen siinä, seistä jökötti samalla paikalla kuin aina ennenkin! Halla soitti innoissaan pari jazzkappaletta ja palasi sitten takaisin alakertaan.

Alakerrassa Halla istahti ensitöikseen tietokoneen ääreen tarkistaakseen, löytyisikö työmarkkinoilta politiikkauraa. Ja löytyihän sieltä: Halla sai töitä kansanedustajana, palkka jotain päälle 1000 simoleonia. (:

Kosti puolestaan oli löytänyt töitä jo aiemmin pakoauton kuskina, ja keskittyi nyt kirjallisuutta opiskelleena tutkiskelemaan Lehtojen kirjavalikoimaa.

Kosti tuli vallan mainiosti toimeen Luukkaan kanssa, eikä kyllä ihmekään, sillä olihan heillä molemmilla sama elämäntavoite. Luukas olikin enemmän kuin tyytyväinen tyttärensä miesvalintaan...

Tyttärestä puheenollen, Halla oli alkanut kaivata uutta lemmikkiä Lipposen jäätyä yliopistolle. Hallan sydän sykki erityisesti pienille ja pörröisille koiranpennuille, joten tyttöään ilahduttaakseen päätti Kosti hankkia adoptiopalvelusta koiran.

Pipa (alkuperäinen nimi Suski) saapuikin taloon hyvin pian Kostin soiton jälkeen, ja hömelöstä pikku Pipasta tulikin välittömästi koko perheen suosikki.

Kostin ensimmäinen ryöstökeikka koittikin heti samana iltana, mutta valitettavasti se ei päättynyt hyvin; Kosti palasi kotiin vain muutamia tunteja myöhemmin vastattuaan väärin urakysymykseen. Hän menetti mekaniikkapisteen ja sai alennuksen huijariksi. :( Poikapolo, alamaailma on julma.

Kostin ei kuitenkaan tarvinnut vaivata päätään moisella liian kauaa, siitä piti Halla visusti huolen. Ja varsin tehokkaat keinot tyttösellä olikin... ;D

Asiasta ämpäriin: Pipa ei ehkä ollut maailman nokkelin, mutta se omaksui talon tavat hyvin nopeasti. Vahinkoa ei vielä kertaakaan ollut sattunut sisätiloissa, kaikki oli pysynyt ehjänä eikä koira ollut varastanut kenenkään juustoleipiä. Pipa sai enemmän kehuja kuin toruja. Hyvin menee!

Hups, kuinkas tässä nyt näin kävi? Aivan loistavaa, enää vain pari päivää ja kolmas sukupolvi tekee ensiesiintymisensä!

Kostille selvisi vaimon tila hyvin nopeasti, ja hän päätti toimia heti. Siinä, Kuusamakunnaan vihreääkin vihreämmällä nurmella, hän polvistui Hallan eteen ja kosi tätä. "Voi rakas kullannuppuseni, tiedämme molemmat että olen vain kurja roisto ja huijari, mutta mentäisiinkö naimisiin?"

Ja Hallahan suostui, kuinkas muutenkaan! Eikä vain timantin vuoksi, se lienee selvä.

Hellä-täti on pysynyt pimennossa koko osan ajan, joten omistakaamme toki yksi kuva hänelle. (; Hellän talousnerohaaveet eivät nimittäin olleet enää kaukana - vain logiikkapiste ja pari karismapistettä, ja ylennys olisi varma.

Entä mitä Hellä ajatteli Kostista? En tiedä, he eivät ole sattuneet puheisiin (ihme kyllä) vaikka Kosti on asustellut talossa jo useita päiviä. Mutta epäilen, että he pitäisivät toisistaan, onhan molemmilla sama tavoite.

Mutta mitäs Halla viuhtoo? Okei, typerä kysymys. Kyllähän me kaikki tiedämme, mitä tämä tarkoittaa: Hallan ja Kostin esikoista! :D

Mutta nyt teen mahdottoman kieron tempun ja päätän osan TÄHÄN! (Tässä kohtaa nauran ilkeää pahisnaurua niin kauan, että ehdit vaivautua ja aloittaa pöydän naputtelun) Krhm. Eli odotelkaamme rauhassa seuraavaa osaa! ;D